Karman kerrokset ja miten eri karmatyypit vaikuttavat elämäämme

Karma on sanskritin sana, joka tarkoittaa toimintaa. Bhagavad-gītā kuten se on -kirjassa karma viittaa kaikkiin tekoihin, fyysisiin, henkisiin ja sanallisiin, sekä niiden seurauksiin. Jokainen teko kylvää siemenen, joka kasvaa joko iloksi tai oppiläksyksi. Karma ei ole rangaistus, vaan oppimisen ja kasvun mekanismi, joka ohjaa meitä kohti korkeampaa tietoisuutta.

Bhagavad-gītā kuten se on opettaa, että karman kulku on syvällinen ja vaikea ymmärtää (Bg. 4.17). Toisinaan hyvät teot johtavat vaikeuksiin ja vaikeat päätökset tuovat rauhaa. Siksi tietoisuus ja motiivi ovat tärkeämpiä kuin pelkkä ulkoinen toiminta. Karman vaikutukset eivät aina ole ilmeisiä, mutta ne ohjaavat meitä kohti tasapainoa ja oivallusta. Ne voivat ulottua tämän elämän ulkopuolelle vaikuttaen tuleviin syntymiin ja kokemuksiin. Bhagavad-gītā kuten se on ei tuomitse, vaan ohjaa lempeästi kohti vapautta, rauhaa ja rakkautta.

Karma voidaan jakaa kolmeen päätyyppiin.

Ensimmäinen niistä on:

Karma tarkoittaa oikeaa toimintaa, joka noudattaa yksilön dharmallisia velvollisuuksia eli hänen moraalisia ja henkisiä velvoitteitaan elämässä. Tällainen toiminta on sopusoinnussa ihmisen aseman, luonteen ja yhteiskunnallisen roolin kanssa. Kun ihminen toimii vastuullisesti ja tietoisesti – esimerkiksi hoitaa perhettään rakkaudella, tekes työnsä rehellisesti, auttaa muita vilpittömästi ja kunnioittaa luontoa, hän luo positiivista karmaa. Tällaiset teot vahvistavat sisäistä rauhaa, edistävät henkistä kasvua ja luovat tasapainoa sekä yksilön että ympäristön välillä. Bhagavad-gītā kuten se on -kirjan mukaan tällainen toiminta puhdistaa sydäntä ja valmistaa ihmistä kohti korkeampaa tietoisuutta. Karma on myös tavallista toimintaa, joka tuottaa seurauksia (hyviä tai huonoja) ja sitoo sielun aineelliseen kiertoon. Karma sitoo meitä.

Toinen niistä on:

Vikarma on sääntöjen ja kieltojen vastainen toiminta, joka tuottaa negatiivisia seurauksia. Se tarkoittaa tekoja, jotka rikkovat moraalisia ja hengellisiä periaatteita. Esimerkkejä ovat toisten ihmisten, eläinten tai luonnon vahingoittaminen, itsekkyys, ahneus, välinpitämättömyys, valehtelu, hyväksikäyttö ja moraalittomuus. Tällainen toiminta ei ainoastaan satuta muita, vaan myös sitoo tekijän itseään karmisiin seurauksiin, jotka voivat ilmetä kärsimyksenä, epävarmuutena tai henkisenä levottomuutena. Bhagavad-gītā kuten se on -kirjan mukaan vikarma johtaa sielun etääntymiseen sen todellisesta luonnosta ja lisää aineellista sidonnaisuutta. Vikarma rankaisee meitä.

Kolmas niistä on:

Akarma tarkoittaa toimintaa, joka ei sido tekijää karmisiin seurauksiin, koska se tehdään ilman kiinnittymistä tuloksiin ja ilman itsekästä motiivia. Se ei ole toimimattomuutta, vaan tietoista ja hengellisesti motivoitunutta toimintaa, joka tapahtuu Jumalan palveluksessa. Esimerkiksi Krishna-tietoisuuudessa tehty palvelus, kuten chantaaminen, pyhien kirjoitusten lukeminen, temppelipalvelus tai muiden auttaminen ilman odotuksia on akarmaa. Tällainen toiminta puhdistaa sydäntä, vahvistaa yhteyttä jumalalliseen ja vapauttaa sielun aineellisista siteistä. Bhagavad-gītā -kirjan mukaan henkilö, joka toimii näin, vaikka olisi aktiivinen maailmassa, ei ole sidottu tekoihinsa, vaan elää vapautuneessa tilassa. Akarma vapauttaa meidät.

Tässä selvitetään dharman sanan merkitystä. Dharma tarkoittaa yksilön velvollisuuksia, moraalisia periaatteita ja oikeaa toimintaa, jotka perustuvat hänen asemaansa, luonteeseensa ja elämäntilanteeseensa. Se ei ole yksi ja sama kaikille, vaan jokaisella on oma dharmansa, esimerkiksi vanhemman, opiskelijan, työntekijän tai hengellisen etsijän. Dharma ohjaa ihmistä toimimaan tasapainossa itsensä, yhteisön ja luonnon kanssa. Kun toiminta noudattaa dharmaa, se luo hyvää karmaa ja edistää sisäistä rauhaa sekä henkistä kasvua.

Srila Prabhupada korostaa, että vain akarma-toiminta Krishna-tietoisuudessa vapauttaa meidät karmisista siteistä. Vaikka henkilö toimii aktiivisesti maailmassa, hän ei ole sidottu, jos hän toimii ilman kiinnittymistä tuloksiin (Bg. 4.20)

"Bhagavad Gita kuten se on" tarjoaa käytännöllisiä keinoja karman neutraloimiseen:

• Toimi ilman kiintymistä. Sinulla on oikeus täyttää sinulle määrätyt velvollisuudet, mutta sinulla eo ole oikeutta työsi hedelmiin. Älä milloinkaan pidä itseäsi toimiesi tulosten aikansaajana, äläkä milloinkaan kiinny velvollisuutesi tekemättä jättämiseen. (Bg. 2.47).

• Täytä sinulle määrätyt velvollisuudet, sillä se on parempi kuin toimettomuus. Ilman työtä ihminen ei voi edes ylläpidtää ruumistaan. (Bg. 3.8).

  
  

• Ihmisen kaikkien ruumiin, mielen ja puheen toimintojen, niin oikeiden kuin väärienkin, aikaansaajana ovat nämä viisi tekijä. (Bg. 18.66).

  
  

• Tapahtumapaikka (ruumis), toiminnan harjoittaja, eri aistit, monenlaiset ponnistelut ja lopulta Ylisielu - nämä kaikki muodostavat toiminnan viisi osatekijää. (Bg 18.14).

  
  

• Meditoi ja toista pyhiä nimiä. Mantran toisto, kuten Hare Krishna mahamantra, puhdistaa mielen ja sydämen.

Karma ei sido meitä. Se kutsuu meitä kasvamaan. Jokainen hetki on mahdollisuus luoda uutta karmaa, joka vie meitä lähemmäs sisäistä tasapainoa ja yhteyttä jumalalliseen.

Kaikki on heidän ansiota.

Ilman Śrī Krishnan armoa ja guru-paramparan johdatusta, en olisi mitään. Olen vain pieni palvelija, joka yrittää kulkea heidän jalanjäljissään. Jos tässä tekstissä on jotain kaunista, se on heidän. Jos siinä on virheitä, ne ovat minun. Jaya Śrī Guru! Jaya Śrī Krishna!